MUUTOKSIA VUODEN 2016 VEROTUKSEEN
8th lokakuu 2016
Show all

MUUTOSTARVE

Kirjanpitolaki uudistui vuoden alussa. Uudistustarve perustuu EU:n parlamentin ja neuvoston 26 päivänä kesäkuuta 2013 antamaan tilinpäätösdirektiiviin (2013/34/EU). Uutta lakia tulee soveltaa 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavina tilikausina. Lakia saa myös soveltaa tilinpäätöksiin, jotka laaditaan lain voimaantulon jälkeen.

Pienet ensin -periaate

Laki uudistus ottaa huomioon varsinkin pienet yritykset. Valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista, on tullut uutena kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen rinnalle helpottamaan pienyritysten tilinpäätöksen laatimista. Lainsäädäntö mahdollistaa ammatinharjoittajille ja elinkeinonharjoittajille jättää tilinpäätös (liitetiedot ja toimintakertomus) tekemättä, jos tietyt kriteerit täyttyvät (KPL 1:1a§). Laki mahdollistaa myös maksuperusteisen tilinpäätöksen yhdistyksille ja säätiöille edellyttäen, että se ei ole emoyrityksenä konsernissa, josta on laadittava konsernitilinpäätös (KPL 3:4§).

Maksuperusteisessa tilinpäätöksessä tulee esittää ainakin seuraavat liitetiedot;

1) arvio menettelyn vaikutuksesta tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan;

2) taseeseen merkitsemättömät ostovelat ja myyntisaamiset;

3) muutokset 4 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetussa vaihto-omaisuudessa;

4) muutokset 4 luvun 3 §:ssä tarkoitetuissa pysyvissä vastaavissa;

5) vieraan pääoman korkojen suoriteperusteinen määrä; sekä

6) lomapalkkavelan suoriteperusteinen määrä.

 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yllä luetellut liitetietovaatimukset kääntävät maksuperusteisen tilinpäätöksen suoriteperusteiseksi. Niinpä kirjanpitovelvollisen kannattaisi harkita suoriteperusteisen tilinpäätöksen laatimista siitäkin syystä, että se on kustannustehokkaampaa ja helpompaa.

 

Muut yritykset kuin yhdistykset ja säätiöt; Vähäisiä kirjauksia, jotka on tehty laskuperusteisesti tai maksuperusteisesti, ei ole tarpeen oikaista ja täydentää suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista, ellei niiden yhteisvaikutus ole olennainen (KPL 3:4§).

 

Ammatinharjoittaja ja nyt myös liikkeenharjoittaja ei ole velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, mikäli sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä (KPL 1:2§);

1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;

2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa;

3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin yli 3 henkilöä.

 

Ammatin- ja liikkeenharjoittaja on velvollinen laatimaan tilinpäätöksen, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi mikroyritykselle säädetyistä rajoista. Tilinpäätöksen laatimisessa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin mitä on säädetty mikroyrityksen tilinpäätöksestä (KPL 1:1a§).

 

Ammatin- ja liikkeenharjoittajan tilikautena on aina kalenterivuosi. Jos noudatetaan kahdenkertaista kirjanpitoa, voi tilikausi kuitenkin erota kalenterivuodesta. Tällaiselta tilikaudelta laaditaan tilinpäätös (KPL 1:4§).

 

Myös pienet konsernit ovat saaneet uuden lain tuomia helpotuksia. Pienet konsernit on vapautettu konsernitilinpäätöksen laadinnalta, jos yksikään konserniyrityksistä ei ole yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö (KPL 6:1§).

 

Uudet kokoluokat (KPL 1:4a-c§);

Yritysten kokoluokat ovat muuttuneet. Entisen pienten ja keskisuurten yritysten sekä suuryritysten tilalle on tullut kolme uutta kokoluokkaa. Uutena lakiin on tullut mikroyritykset. Keskisuuret yritykset jäivät pois lainsäädännöstä.

 

Pienyrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä;

1) taseen loppusumma 6 000 000 euroa;

2) liikevaihto 12 000 000 euroa;

3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

 

Mikroyrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä;

1) taseen loppusumma 350 000 euroa;

2) liikevaihto 700 000 euroa;

3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä.

 

Suuryrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä;

1) taseen loppusumma 20 000 000 euroa;

2) liikevaihto 40 000 000 euroa;

3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.

 

Supistetut liitetietovaatimukset pienyrityksillä (PMA 3:1-13§)

Pienet ensin -periaate ilmenee erityisesti siinä, että uudessa laissa pienyrityksillä on lähtökohtaisesti suppeampi luettelo pakollisista liitetiedoista;

 

Pienyritysten liitetietovaatimukset;

 1 § Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

2 § Poikkeukselliset erät

3 § Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat

4 § Arvonkorotusrahasto

5 § Tiedot käypään arvoon merkitsemisestä

6 § Pitkäaikaiset lainat

7 § Annetut vakuudet ja taseen ulkopuoliset sitoumukset ja järjestelyt sekä eläkevastuut

8 § Tiedot emoyrityksestä

9 § Lainat toimitusjohtajalle ja hallintoelimiin kuuluville henkilöille sekä heidän puolestaan annetut sitoumukset

10 § Liiketoimet intressitahojen kanssa

11 § Henkilöstö

12 § Omien osakkeiden ja osuuksien hankinnat ja luovutukset

13 § Toimintakertomusta vastaavat tiedot

 

Liitetietojen osalta mikroyritykseen sovelletaan samoja sääntöjä kuin pienyritykseen. Mikroyritys ei ole velvollinen laatimaan toimintakertomusta. Mikroyritys voi kuitenkin esittää mainitussa pykälässä tarkoitetun tiedon liitetietona.

 

Olennaisuusperiaate (KPL 3:2a§)

Vanhaan lakiin ei sisältynyt säännöstä olennaisuusperiaatteesta. Se on kuitenkin aina ollut olemassa kirjanpitokäytännössä ja täydentää oikean ja riittävän kuvan antamista. Nyt olennaisuusperiaate on otettu lakiin mukaan. Tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa esitettävä seikka on olennainen silloin, kun sen pois jättämisen tai väärin ilmoittamisen voidaan kohtuullisesti odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita tiedon käyttäjät tekevät tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen perusteella.

 

Netottamiskielto (KPL 3:3§)

Myös netottamiskielto on otettu uutena mukaan lakiin. Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta laadittaessa sekä tilinavausta tehtäessä, on taseen vastaaviin ja vastattaviin kuuluvat erät sekä tuloslaskelman tuotot ja kulut esitettävä täydestä määrästään niitä toisistaan vähentämättä, jollei yhdisteleminen ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi (netottamiskielto).

 

Pääomalainan merkitseminen taseeseen (KPL 5:5c§)

Omaan pääomaan saadaan jatkossa merkitä erilliseksi eräksi sellainen pääomalaina, jota osakeyhtiö tai osuuskunta pitää ehdoiltaan oman pääoman luonteisena siten kuin IAS-asetuksella hyväksytyissä tilinpäätösstandardeissa omaan pääomaan luettavilta arvopapereilta edellytetään. Muussa tapauksessa tällainen laina merkitään vieraaseen pääomaan.

 

Tutkimus- ja kehittämismenojen jaksottaminen vaikuttaa varojenjakoon (KPL 5:8§)

Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluksi.

Kehittämismenot saadaan aktivoida, jos niiden odotetaan tuottavan tuloa useampana tilikautena.

Aktivoidut kehittämismenot on poistettava suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan. Jollei kirjanpitovelvollinen voi luotettavalla tavalla arvioida vaikutusaikaa, on kehittämismenot poistettava enintään kymmenessä vuodessa. Kehittämismenoja ei saada aktivoida muina pitkävaikutteisina menoina.

Jos kehittämismenoja on aktivoitu, ei aktivoinnista vielä kuluksi kirjaamatonta määrää saada jakaa tilikauden tuloksesta, voittovaroista tai muista jakokelpoisista rahastoista kirjanpitovelvollisessa, joka on:

1) osakeyhtiö tai muussa laissa osakeyhtiölain noudattamiseen velvoitettu yhteisö;

2) sellainen avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet ovat osakeyhtiöitä; tai

3) osuuskunta tai muussa laissa osuuskuntalain noudattamiseen velvoitettu yhteisö.

 

Mahdollisuus kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamiseen rahoitusvälineiden ja sijoituskiinteistöjen sekä rahoitusleasingsopimusten tilinpäätöskäsittelyssä

Johdannaissopimukset ja muut rahoitusvälineet voidaan merkitä käypään arvoon. Tällaisessa merkitsemisessä ja esittämisessä tilinpäätöksessä noudatetaan IAS-asetuksella hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (KPL 5:2a§).

Kirjanpitovelvollinen saa merkitä sijoituskiinteistönsä käypään arvoon. Tällaisessa merkitsemisessä ja esittämisessä tilinpäätöksessä noudatetaan IAS-asetuksella hyväksyttyjä tilinpäätösstandardeja sekä säännöksiä käyvän arvon rahastosta (KPL 5:2b§).

Rahoitusleasing sopimuksella hankitut hyödykkeet voidaan merkitä tilinpäätökseen samalla tavoin, kuin osamaksukaupalla ostetut hyödykkeet. Jos kirjanpitovelvollinen ottaa tämän merkintätavan käyttöönsä, sitä tulee soveltaa kaikkiin tässä momentissa tarkoitettuihin sopimuksiin. Merkitsemisessä ja esittämisessä tilinpäätöksessä noudatetaan IAS-asetuksella hyväksyttyjä tilinpäätösstandardeja (KPL 5:5b§).

 

Liitetietotosite (KPL 2:5b§)

Tilinpäätöksen liitetiedon on perustuttava sen todentavaan tositteeseen ja sen perustana olevia laskelmia ja asiakirjoja käsitellään ja säilytetään tositteiden kaltaisina liitetietotositteina.

 

Tilinpäätös, aineistot ja säilytys (KPL 2:7a§ ja KPL 2:9§)

Uudessa kirjanpitolaissa ei ole enää käsitettä Tasekirja. Sen korvaa tilinpäätös, jota ei enää tarvitse säilyttää paperisena versiona, vaan riittää että tilinpäätös on tallennettuna johonkin sähköiseen järjestelmään. Tilinpäätöksen voi myös allekirjoittaa sähköisesti. Tilinpäätöksen liitteenä tulee olla luettelo kirjanpidoista ja aineistosta ja niiden säilytystavoista. Tilinpäätös, kirjanpidot, tositteet ja muu kirjanpitoaineisto on säilytettävä huolellisesti 7 §:n vaatimukset täyttävällä tavalla siten, että niiden tarkastelu Suomesta käsin on mahdollista viranomaiselle ja tilintarkastajalle ilman aiheetonta viivettä.